3 ottelua saldona vain 2 pistettä. Ensi alkuun tuntuisi siltä ettei liloilla ole sujunut mutta kerrankin kylmät luvat luovat harhaa vaan ei faktaa.
3:n pelin putki toki alkoi masentavasti eli Voikkaan Pallo-Peikot veivät pisteet luvuin 3-1. Liloilla oli peli koko ensimmäisen puoliajan täysin hallinnassa mutta jos ei tehdä maaleja niin... YliOptimistinen JoJo oli - jälleen kerran - täysin varma että toisella puoliajalla
Paperimiehet tippuisivat lilojen kyydistä... Näin ei käynyt vaan 2:lla 'onnenkantamoisella' pelin lopussa pisteet jäivät Voikkaalle.
Ja edessä 2 sarjan kärkijoukkuetta Taipalsaaren Sinikone - DreamTeam ja Elimäen Villisiat...
Naapurikunnan DreamTeam oli haalinut kaikki vanhat PEPOt naftaliinista, syönyt reilusti särkylääkkeitä (- ehkäisemään lihaskolotusta -) ja saapui voiton varmana Samppikselle. Peli oli hyvätasoinen kamppailu, jossa DreamTeam siirtyi 0-2 johtoon. PEPOllakin oli toki paikkansa...
Ottelu ratkesi puolen tunnin kohdalla, tilanteessa josta joukkueilla oli hyvin erilainen käsitys: DreamTeam piti maalia itsestään selviönä kun taas lilojen mielestä paikka oli lilojen selvä vapaapotku. No lopputuloksena oli se, että DreamTeamin Kuntola menetti malttinsa, haukkui
tuomarin lyttyyn ja näki punaista. Kokenut pelimies ja sortuu moiseen? Oliko paineet kotoisalle Samppikselle todellakin noin kovat?
Tämän jälkeen Järvisen tähtisikermä vetäytyi ja alkoi odottamaan loppuvihellystä. Edessä pitkä tunnin odotus... PEPO painoi päälle muttei maalia. Loppujen lopuksi DreamTeamin mielestä tuomaristo ratkaisi ottelun myöntämällä PEPOlle rankkarin (- lilat olivat taas eri mieltä-).
Kaiken lisäksi tuomarin yliajalla Tullimies teki elämänsä maalin - omiin. Katkera tasapeli vanhoille norpille ja makea tasuri PEPOn nuorisolle.
Seuraavaksi kohdattiin sitten sarjakärki FC Villisiat. Ottelu oli erinomainen jalkapallotapahtuma. Villikarjut pelasivat kurinalaista puolustuspeliä luottaen vastaiskuihin ja lilat puolestaan hyökkäsivät täynnä nuoruuden intoa: maata pitkin ja laitojen kautta! Ensimmäisellä
puoliajalla VanhatKarjut olivat täydellisesti alatavastaajina: lilojen 3 varmaa maalipaikkaa kuitenkin ladattiin nuoruuden innolla yli ylämummon (- Kottila tuu jo takasii... -).
VanhemmatKarhut tuskin uskoivat johtavansa 0-1 etsiessään puoliajalla silmät lasittuneina tietä kopille... Maali oli mikä oli - nuorisolle aina sattuu ja tapahtuu - pelikentälläkin...
Toinen puoliaika ei ollut enää niin selvää PEPOn hallintaa mutta sen tärkeimmän eli tasoituksen joukkue onnistui kuitenkin tekemään. Hieno urheilutapahtuma! Jokainen lila pelasi kauden parhaimman pelinsä mutta - keskikentän keisarin Kottilan parempi kopio - Santtu Peltomaa on juuri sellainen johtaja, jota nuoriso on rinnalleen kaivannut. KiffenKasvatti nostaa lilanuorison pelin tasoa vähintään 33 %:lla.
Rauhoittukaa siellä Taipalsaarella: sarjanousu on silti vielä täysin avoin - DreamTeam on vain pisteen jäljessä Villisikoja!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment